Pitihän se arvata

että jossain vaiheessa käy näin.

Alkuinnostuksen jälkeen alkaa vähitellen näkyä hiipumisen merkkejä.

Arkielämä voittaa, 

päivät kuluvat, 

ei kerkeä, ei huvita, ei jaksa, ei innosta.

Töissä kuluu energiaa ja se puhti mikä jää jäljelle menee kotona.

Omat lapset/perhe, 

siinä se on ilo ja onni. Itku ja hammasten kiristys.

Tulen varmasti silloin tällöin raapustamaan jotain, mutta en enää päivittäin.

 Luen kyllä muiden blogeja mielelläni. 

Niitä on monia.

Poikien tyyliin  ja Tyylisuuntauksia-blogeista käyn päivittämässä tietoni lasten vaatteista.

Kauniita valokuvia ihastelen My funny eye ja Curious girl -blogeista.

Paapiin ja Ruttunutun tekosia ihastelen jatkossakin.

Helenaisen perhe on vaikuttava joka kerralla.

Blogimaailma on valtava, ihastuttava, inspiroiva, mielenkiintoinen. 

Alati muuttuva.

Huomenna voi myös löytyä jotain...